Matto kylpyhuoneeseen

Olipa kerran kauan sitten käsityömessut ja ilmainen Taito-lehti (2/2012). Oli talteen otettu ohje ja tieto uudesta kodista. Sitten oli myös aivan liian pieni matto uuden kodin kylpyhuoneessa ja arkistojen kaivelu. Tarvittiin vielä syksyinen retki kudekauppaan, talvinen inspiraatio ja hitaasti mutta varmasti etenevä prosessi. Ja ennen virkkaamista tietenkin tämä...

Kastelin kuteen ennen virkkaamista, kuten Kangasaitta neuvoo (kutistumisen lisäksi tämä oli hyvä toimenpide myös värin lähtemisen kannalta – näistä irtosi ekalla kastelulla kamalasti väriä, mikä on ehkä hyvä juttu sitten, kun matto joskus pestään). Mutta miten ihmeessä vyyhdit saisi kuivatettua niin, että kude pysyisi suunnilleen järjestyksessä?! Solmujen kanssa taisin viettää pari iltaa.

Tämäkin projekti otti aikansa, sillä kuteen virkkaaminen on tosi raskasta, varsinkin tämmöiselle hartiavaivaiselle. Maltoin mieleni ja virkkasin enintään kolmisen riviä kerralla. Muutoin olisi iskenyt jumi, ja kaikki käsityöt olisivat joutaneet hyllylle toviksi.

En oikeastaan välitä pyöreistä ontelokudematoista, tai ehkä pyöreistä matoista ylipäätään, mutta tämä Helminauha-matto on jostain syystä eri maata. Ohje mattoon, kuten pilvin pimein muitakin ohjeita, on saatavilla Kauhavan Kangasaitan nettisivuilla. Tein uskollisesti ohjeen mukaan, minulla meni kudetta tähän n. 2,7 kg.

Maton leveys ei pysynyt ihan samana alusta loppuun, sillä jossain kohtaa kuului naps...

Hain saman tien Tarjoustalosta uuden Novitan koukun, jolloin huomasin, että edellinen oli ehkä Prymin. Uuden koukun pää oli korkeampi, ja käsiala tuntui sen kanssa vähän löysemmältä. Tiukensin otetta, ehkä liikaa. Voihan voi! (Ja kyllä, vika on tietysti voitelussa eikä hiihtäjässä, hah :))

Matto sai heti tokana päivänään osakseen ihastelua kyläilijältä. Lillin värikartta on mahtavan inspiroiva, silti päädyin harmaata harmaalle -ratkaisuun. Tykkään!