maanantai 10. maaliskuuta 2014

Uusi vuosi, uudet sukat

Niin, alkaahan tällä vuodella olla jo ikää. Mutta sukat on melko uudet, tänään ensimmäistä kertaa oikeassa käytössä! Toki ne valmistuivat jo parisen viikkoa sitten, mutta neljän langanpätkän päätteleminen sekä sukkien höyryttäminen saattaa joskus viedä kaksi viikkoa...


Nimesin nämä uuden vuoden sukiksi, sillä laitoin sukat alulle, kun viime vuotta oli muutama tunti jäljellä. Joululomalaisen neulontahimo oli niin paha, että minä neuloin "vielä yhden kerroksen", kun muut jo nauttivat kuohuvaa ja tiirailivat raketteja lasiverannalla. (Minäkin onneksi maltoin mukaan ennen kuin vuosi vaihtui!)

Malli on maailman hienoimmasta sukkakirjasta, jonka sain äidiltä joululahjaksi. Stephanie van der Linden: Op-Art Socks – Creative effects in sock knitting=parhautta! Mielettömän hienoja, optisten harhojen inspiroimia malleja, sekä kirjo- että pintaneuleita.


Langan (Austermann Step) ostin syksyllä Kouvolasta ja tuumasin, että tästä langasta tulee sukat _minulle_. Sukkia on tullut neulottua yksi jos toinenkin pari, mutta edellisistä itselle neulotuista on aikaa jo kymmenisen vuotta. (Ne ovat vielä käytössä, lisäksi olen saanut parit lahjaksi, joten on tässä silti villasukissa pysytty!) Huomasin, että tämä violetinkirjava lanka sopisi paksuudeltaan näihin sukkiin ja päätin mystisen näköisestä kaaviosta huolimatta toteuttaa projektin. Mallin nimi on Crest.


Projektihan siitä tuli. Ensimmäinen sukka valmistui (kaiken muun lomassa) hitaasti, toinen huomattavasti nopeammin. Ohjeessa neuvotaan neulomaan sukat pyöröpuikolla, mutta minä neuloin sukat perinteiseen tyyliin viidellä puikolla (ihanilla Knit Pron Symfonie Wood -puikoilla, jotka ovat sekä miellyttävät että kauniit – mun uudehkot lempparit, joista en enää luopuisi!). Paitsi kärkiosan tein kolmella puikolla, niin että kuvio oli helpompi tehdä. (Tässä kuvassa on värit ihan pielessä, oivoi.)


Hankin avuksi Cloverin palmikkopuikon. En ole juurikaan harrastanut pintaneuleita, mutta tässä sitä nyt sitten on.

Nämä sukat toivat kyllä vaihtelua tavissukkien neulojan elämään – näissä on jännä, hienosti istuva kantapääkin!


Ihan luksussukat, ohuet ja pehmoiset! (Ehkä sen takia näistä tulee näin epätarkkoja kuvia, kun pinta on vähän pörröinen, äh...) Tosin ensimmäisen varren jälkeen totesin, että tässä mallissa olisi kannattanut käyttää yksiväristä lankaa. En jaksanut peruuttaa enää, EI HAITTAA! Tästä kirjasta taidan tehdä parit muutkin sukat, eli jatkoa seuraa! (Joskus!)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti