keskiviikko 16. lokakuuta 2013

T:n villasukat – Luovuushaaste, osa 1

Sinäkin varmaan törmäsit alkuvuodesta Facebookissa siihen luovuushaasteeseen, jossa sai ilmoittautua antamaan tämän vuoden aikana viidelle ihmiselle jotakin itse tehtyä. Minä lupasin osallistua, ja viisi innokasta ilmoittautui (ja samalla otti itsekin haasteen vastaan). Olen kyllä puurtanut parinkin jutun kimpussa, mutta tämä on prosessi..! (Ja ne loput neljä asiaa valmistuvat kyllä tämän vuoden aikana!)

Sitkeä flunssani auttoi tämän ensimmäisen valmistuneen tuotteen edistymisessä. Minä, kirjoneulesukat ja Candlefordin postineiti. Muutaman päivän ajan olimme erottamaton kolmikko. (Seurueessa oli yksi kuokkavieras, se kirottu flunssa.) Ajatuksessa yhdistyi monta langanpätkää. Mitä tehdä opiskelukaverille, joka on myös aloittanut työt lastentarhanopettajana? Villapaidasta jäi yli Nalle-lankaa. Mitä jokainen päiväkodissa työskentelevä TARVITSEE? Millaisia ohjeita Novitan sukkalehdestä löytyy Nallelle? Solmin langat yhteen ja löysin itseni tutkimasta edellä mainitun lehden ohjetta g, pienikuvioinen kirjoneulesukka. Tykkään kirjoneuleista, enkä ole näpertänyt sellaista aikoihin. Tuumasta toimeen, ja se oli kyllä kivaa!

Olen tehnyt sukkia lähinnä sillä ohjeella kuin ala-asteaikoina mieleeni syöpyi. Joustinneulevarsi, vahvistettu kantapää, sädekavennus. Kirjoneuletta tai raitoja. Viime aikoina olen uskaltautunut tekemään parit ihan ohjetta lukien, se on ihan virkistävää, sillä silloin tulee kokeiltua välillä uusiakin tekniikoita. Tämän sukan erikoisuus (kirjoneulekantapään lisäksi) oli kärki, jossa tehtiin nauhakavennus ja loput 20 silmukkaa silmukoitiin kiinni. En ollut ennen tehnyt moista.


Ohjeessa käskettiin ottamaan silmukat apulangalle. En tajunnut, googletin. Löysin Käspaikan (vai Punomoko se on?) ohjeen. Suoraan puikolta silmukoinnista sanottiin, että "tämä silmukointitapa on hankala ja vaativa". Siis juuri minua varten! (Eikä ollut vaativa ainakaan tämmöisen pienen pätkän silmukoinnissa.)


Kärjestä tuli hitsin siisti, ja tykästyin tähän tyyliin heti. (Nuo löysät silmukat tuolla vasemmalla osoittautuivat kerroksen viimeisiksi silmukoiksi, ja sain kiristettyä ne tasaisiksi kuvan ottamisen jälkeen. Kröhm.)


Valmista tuli! Olisivat sopineet omaankin jalkaan. :)


Kaveri oli kipeänä, joten tapojeni vastaisesti päättelin ja höyrytin sukat ihan melkein saman tien, jotta sain ne postiin piristämään sairasta karhunpoikaa.  


Bonukseksi tein fb-henkisen kortin. Supersalaisen viestin tosin kirjoitin vasta sitten, kun olin ikuistanut tämän hienouden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti