Kameleontti Rontti

Kökötän kotona vailla ääntä. Mitäs tässä siis muutakaan kuin päivittää blogia neulomisen lomassa.

Olin taannoin töiden puolesta mahtavassa musiikkikoulutuksessa, josta pääsen pian nauttimaan vielä toisen puoliskon. Opin siellä kivan leikin, jossa yhdistyy värien, käsitteiden ja rytmin oppiminen. Leikissä lauletaan kameleontti Rontista, ja olihan sellainen Rontti saatava jostain ennen kuin leikkiä pääsi leikkimään.

Etsin googlella pari hyvää sivukuvaa kameleontista ja piirsin niitä yhdistelemällä kaavapaperille kameleontin profiilin. Hännän piirsin kaarevaksi, jotta se olisi helpompi saada kiemuralle.

Syksyisestä Marimekon ystävämyynnistä löytynyt kangas tuntui aivan täydelliseltä kameleonttikankaalta.

Huovasta mallasin kameleontille harjaksen, jonka ompelin toiseen kangaspalaan kiinni ennen puoliskojen ompelemista yhteen.

Piippurassia ehdottomasti jalkoihin! Kameleontti voi sitten kiipeillä taivuteltavilla jaloillaan. Takajaloista tein pidemmät kuin etujaloista. (Näitä kangaspötkylöitä oli muuten tooosi rasittava kääntää ompelun jälkeen...)

Ensimmäinen ajatus oli puolata kumilankaa koneeseen ja rypyttää häntä siten. Ompelulaatikossani kuitenkin oli vain paksumpaa kuminauhaa, joten ompelin sen epämääräisesti siksakkaamalla kankaaseen kiinni. Toivottavasti se pysyy paikoillaan käytössä...

Jalat törröttämään selästä ulos, ompelu ympäri.

Kameleontti tarvitsee tietysti mulkosilmät. Niitä varten leikkasin kaksi ympyrää, jotka rypytin reunoistansa...

...keskelle ompelin pienen mustan helmen silmäksi, sisälle vanua...

...ja sitten käsin ompelemalla mulkosilmät paikoilleen. Koko tyyppi vielä vanua täyteen. Viime silauksena tyyppi kiinni käsin ompelemalla ja harjaksen parturointi siistiksi.

Ja morjensta vaan!

Tyypistä taisi tulla aika vakuuttava, sillä yksi lapsosista vähän pelkäsi Ronttia.  Lopulta kaikki halusivat kovasti koskea sitä. Aika kiehtova Rontti! Ja nyt odotan täällä kotona äänen palautumista, että päästäisiin leikkimään Rontin kanssa lisää!

Uudenvuodenlahjat

Kohtapuoliin ryhdymme juhlimaan vanhaa vuotta kyläpaikassamme ja valmistaudumme ottamaan uuden vuoden vastaan!

Seurueeseen kuuluu yksi Totorosta pitävä 6-vuotias. Olen pitkään miettinyt, että Totoro-lapasia pitäisi tehdä lähipiirin Totoro-tykkääjille. Sitten keksin, että vähän pienitöisempikin ylläri varmaan kelpaisi, nimittäin Totoro-laukku!

Neuloin Totoron lapasten ohjeella (löytyy googlaamalla Ravelrysta!) Gjestalin Janne-langasta, jätin alhaalta vain Totoro-tekstin pois. Kämmenpuolen neuloin myös sellaisenaan, paitsi tietty jätin peukalon pois, hah. Kokeilin yläreunaan nirkkoreunaa, mutta reuna venyi mielestäni liian paljon.

Vuorikangas löytyi tietenkin Japanin-tuliaisista! Sen ompelin yläreunaan ompelukoneella, neuleeseen tuli tietenkin ruttu kun se venyi vähän. (Piti laittaa kuva, mutten laittanutkaan, hahaa!)

Pyörittelimme puolison kanssa hihnaksi nyörin. Tämä tietysti vähän venyy, mutta en tähän pikaprojektiin ehtinyt keksiä/toteuttaa kestävämpää ratkaisua. Lautanauha kävi kyllä mielessä, mutta sitten projekti ei enää olisikaan ollut ihan niin pikainen... Onnekseni keksin kuitenkin tehdä niin pitkän nyörin, että sen saattoi ommella laukun reunoihin kiinni. Tämä tuntui tukevan laukkua yllättävän hyvin niin, ettei se heti venähdä.

Edestä...

...ja takaa!

Kanssamme iltaa viettää kaksi muutakin pientä henkilöä. En tohtinut jättää heitä ilman ylläriä, joten virkkasin heille pöllöt tutulla Bunny Mummyn ohjeella. (Tänkin voi googlata, linkittäminen ei ehkä onnistu mobiilisti.)

Pöllöt toivottavat kaikille rauhallista vuodenvaihdetta! (Ja minä myös!)

Hu-huu!

Minulla oli muutaman viikon kesätyöpesti kummityttöni Aavan ja hänen pikkuveljensä Oivan hoitajana. Neljä viikkoa meni mukavasti lähinnä puistoillessa, ja taas oli hyvä (teko)syy askarrella jotain pientä kivaa kiitokseksi ja muistoksi. Törmäsin muutama viikko sitten ihanaan pöllöohjeeseen, jota päätin samalla kokeilla ja totesin, että tähän työhön sopii mainiosti keijupeiton jämälangat.

Ajattelin, että tällainen pöllö valmistuu käden käänteessä, mutta taisin kyllä käyttää näihin kolme iltaa. En ole vissiin edelleenkään kamalan varma virkkaaja, ja etenkin uutta ohjetta tavatessa käsiala tuntuu olevan melko jännittynyttä. Ensimmäisestä pöllöstä tuli siis lopulta pienempi kuin toisesta :D Vaan eipä tuo haittaa! Kuvia tuli otettua vähänlaisesti, sillä iltahämärissä taisin ajatella, että niistä tulee kuitenkin surkeita. Tässä kuitenkin muutama.

Virallinen valvoja. Tässä Aavan pöllön etu- ja takakappale. Kuvasta ehkä näkeekin, että etukappale on tiukempaan virkattu ja siksi pienempi kuin tokana tehty takakappale, tosin perspektiivikin hämää vähäsen. Oivan pöllöön virkatut puolikkaat kasvoivat edelleen näistä. :D

Silmän mallailua. Ohjeessa pupilliksi asetetaan helmi, mutta minä tahdoin ommella silmän. Tätä tarkoitusta varten jaoin mustaa 7 veljestä -lankaa puoliksi kahdeksi säikeeksi. Jos pöllö tulisi koristeeksi, riittäisi ehkä silmän kiinnitys näiden mustien pistojen avulla.

Tupsuparturiin siitä!

Siivet tein molempiin pöllöihin pohjavärillä, mutta sitä varten olisi ehkä voinut valita jonkin toisen värin, sillä siipi ei erotu nyt paljoakaan. Kuten ohjeessa mainitaan, ne olisi voinut jättää poiskin, eikä pöllön ilme olisi siitä mielestäni kärsinyt.

Valmista tuli! Tykkäsin sekä ohjeesta että lopputuloksesta. Kuvat olivat erittäin selkeät, eikä englanniksi virkkaaminen haittaa, kun aloittaa varmistamalla googlesta, että on tekemässä oikeanlaisia silmukoita.

Pikakortti vielä.

Jämät! Vaaleanpunainen kerä on melko tarkkaan käytetty. Viimeistään käydessäni tällä viikolla Ogelin Lankamaailmassa ihastuin ikihyviksi Gjestalin lankojen värivalikoimaan, ja muutenkin olen jostain syystä näiden virkkuutöiden myötä mieltynyt lankaan. Tällä kertaa ostin paksumpaa Janne-lankaa, mutta siitä lisää joskus myöhemmin... :) Janne lähtee muutaman päivän kuluttua mukanani Japaniin, ja toivon hartaasti, että bambupuikkojani ei takavarikoida kentällä..!

Pöllöjen menestyksestä en osaa sanoa, luovutushetkellä oltiin melko jätski-, juhla- ja puistoonlähtötäpinöissä. Toivottavasti pöllöt kotiutuvat uuteen kotiinsa pian. :)