Kesäloma on kaukana takanapäin, ja näin lukuvuoden alkuviikkoina ajatukset ovat vähän turhankin paljon työssä kiinni. Niinpä työenergiaa voi vapaa-ajalla kanavoida johonkin tuottavaan toimintaan. Jo viime vuonna haikailin itselleni töihin pientä laukkua, johon mahtuisi ainakin lapsilista, pieni muistivihko, kynä, puhelin ja muuta pientä tarpeellista. En saanut sellaista aikaiseksi. Varsinkin ekoilla, lämpimillä työviikoilla kaipasin taas sellaista, kun asuuni ei joka päivä sisältynyt taskuja.
Tämän sievän kasan avulla sain mitat laukulleni. Jo pitkään olin muhitellut ajatusta siitä, että mökkiverhojen parisenkymmentä senttiä leveistä Lappuliisa-jämäkaitaleista askartelisin työlaukun. Näin tapahtukoon! Vasta paloja leikellessäni minulle selkisi, että tähän laukkuun on tehtävä pyöreänmallinen läppä!
Kaitaleet olivat juuri ja juuri liian kapeat, jotta laukku olisi syntynyt niistä sellaisenaan. Niinpä kokosin kaksi tilkkulappua, joista sain vähän korkeammat palat.
Kangaslaatikoista valikoitui kirkas vihreä vuorikankaaksi. Päädyin siihen, että pohja olisi hyvä ommella leveämmäksi, ja hyödynsin ohjetta, jonka mukaan olen tehnyt pari pussukkaa (esim. tämän).
Sekä pussin ulkokankaaseen että läppään silitin tukikankaan.
Kävin kesällä ystävän kanssa Karnaluksissa, ja sieltä löysin täydellisen hihnan tätä laukkua varten. En ole pahemmin tehnyt laukkuja, joten hihnan kiinnityksen improvisoin. Ompelin kaksi pientä lappua, joihin kiinnitin hihnan päät.
Sen jälkeen ompelin laput kiinni laukun sivuihin.
Mietin ensin jonkinmoista nappikiinnityssysteemiä, mutta sitten totesin, etten kuitenkaan jaksaisi avata ja sulkea nappia monta kertaa päivässä. Ompelin siis (siististi käsin :)) läppään pätkän hihnaa ja laukun etuosaan kankaasta lenkin, josta hihnan voi pujottaa läpi. Toimii käytössä yllättävän hyvin!
Laukku on juuri sopivan kokoinen, ja ennen kaulassa roikkuneet kuvakortit kiinnitin vielä hihnaan. Ne voi sujauttaa laukun sisään silloin, kun niitä ei tarvita.
Pirteä ja toimiva lopputulos, jee!
