Onnea, epäonnea ja urpoutta

Vuoden alkupäivät menivät käsityöturhaumuksen parissa. Näin kävi tunikan raglan-hihalle:

Sitä ei ole! Hihalisäysten toinen puoli puuttuu. (Vasemmalla näkyvät lisäykset ovat osa ihanan Laneway-tunikan etuosan kuviointia.) Sen siitä saa, kun tavaa englanninkielistä ohjetta vajavaisin taidoin (tai älynlahjoin) eikä mieti, miltä lopputuloksen pitäisi näyttää. Ei auttanut kuin aloittaa alusta, jolloin ryhdyin tekemään samaa mokaa uudestaan, argh! Kolmas kerta toden sanoo, ja nyt puikoilla on hentoinen alku tunikaa, joka toivottavasti valmistuu viimeistään ensi vuonna, heh.

Heti alkuvuodesta pari ystävää täytti pyöreitä. Niinpä lapastehtailuni jatkui. Viimeisen violetin Ilta-neuloksen palan kanssa kävi pöllösti. Mittailin ja asettelin: kyllä se hyvin riittää. Ja sitten huomasin sommitelleeni päin honkia! Ota tuosta nyt sittten reilut saumanvarat...

Pulma ratkesi leikkaamalla pokkana yksi pala vaakasuuntaan, mutta ei sitä kukaan huomaa. (Eihän, Taruseni? <3)

(Tylsä neuloihin liittyvä sivujuoni, mutta ehkä joku satunnainen lukija osaakin vastata ihmetykseeni:)
Toisetkin lapaset syntyivät. Näiden molempien kanssa päänvaivaa tuottivat saumurin yhtäkkiset hyppytikit ja yhden langan hyppääminen kokonaan pois tikistä. Mietin, mahtaisiko olla kyseessä vääränlaiset neulat. Saumurin manuaalissa neuvotaan käyttämään 130/705H-neuloja, mutta minun neuloistani puuttuu tuo H numerosarjan lopusta. Saumurin mukana tulleet neulat ovat tietenkin olleet oikeanlaisia. Yritin tuloksetta googlailla H:n merkitystä ja kyselin sitä Eurokankaastakin, mutta tämä on jäi toistaiseksi mysteeriksi...

Itse syntymäpäiväjuhlat kuitenkin paransivat huomattavasti elämänlaatuani vuonna 2015. Toisissa juhlissa pääsi tanssaamaan villasukat jalassa, toisissa puuhaamaan innostavia juttuja.

T a i k a t a i k i n a a a a !!!

Muovailemani kala, joka palautti uskon itseeni.

Ja kuinka parhaat on synttärit, joilla on neulontapiste!

Päätin vetää syvään henkeä ja toteuttaa taas pari pienempää projektia. Tyydyttävää, kun puikoilta tai koukulta tipahtaa välillä jotain valmista. Niistä lisää, kunhan tuotteet pääsevät muuttamaan oikeisiin koteihinsa.

Joululahjat

Näin vuoden viimeisenä päivänä, hyvin levänneenä, on syytä vilkaista vielä joululahjapajaan.

Saumuristani innostuneena päätin ommella lapasia jostain kivasta neuloksesta. Murun neulokset olivat mielessä ja googlailin niiden myyjää netistä. Silloin törmäsin ihaniin Vanja Sea -neuloksiin ja tilasin niitä läjäpäin. (Sivumennen sanoen toimitus oli nopea, neulokset tuntuvat laadukkailta ja ovat kauniita!)

Kaavat löysin Mallikelpoinen-blogista. Testasin sekä istuvampaa lapasta että peruslapasta, ja päädyin askartelemaan peruslapasia, sillä niissä on yksi sauma vähemmän ja malli on muutenkin oiva. Mallikelpoisen tutoriaaleista löytyy hyvät ohjeet ompeluun.

Vuoriksi ostin collegea, jonka nurja puoli on oikein pehmoinen. Muutamaan pariin riitti vuoriksi pala fleeceä, jonka sain ystävältä joskus. Lapastehtaassani valmistui lapasia yli kymmenen paria, joten pidin järjestystä yllä pyykkipoikien avulla. Mielestäni kaava oli suht nafti. Ihmisten käsien kokoa on muuten kamalan vaikea arvioida! Osaan leikkasin enemmän tai vähemmän saumanvaroja mukaan, ja yritin jättää vuoripalat aavistuksen pienemmiksi niin, että lapaset asettuvat nätisti.

Kolme paria uunista ulos! Minullekin piti riittää, mutta en kylläkään ole vielä saanut omiani valmiiksi.

Testing, testing!

Jotain sentään neuloinkin. Sain anopilta viime vuonna lahjaksi Dermosilin lahjapakkauksen, jossa oli käsityökäsivoide (hih!) ja yksi kerä Novitan Hile-lankaa. Päätin laittaa langan kiertoon takaisin päin pipona, jonka ohjeen löysin Novitan sivuilta.

Malli on simppeli, mutta tosi nätti, sekä helppo ja nopea neuloa. Pipojen neulomista olen vältellyt kautta aikain, mutta tämä onnistui kyllä kerralla. Tosin tein tietysti omaan päähäni sopivan, joten tästä taisi tulla kantajalleen vähän reilu, mutta se ei mielestäni tällaisessa pipossa haittaa.

Pari paperitähteä pääsi vielä pieneksi joulumuistamiseksi.

Paketoiminen on yhtä kivaa kuin lahjojen antaminen! Ja lapasista sai aikaan nättejä pitkulaisia paketteja.

Nyt on karistettu tämän joulun pölyt kannoilta. (Vaan ei kuusenneulasia; niitä pieni joulukuusemme saanee karistaa nurkassaan ensi vuoteen saakka... Ja suklaissakin on vielä tekemistä!)

Loman kunniaksi otin puikoille seuraavan suuren neuleprojektin, edellinen valmistuu toivottavasti heti alkuvuodesta... Sitä odotellessa: hyvää uutta vuotta ja poks vaan!

Deja vu -lapanen

Ihan kuin olisin neulonut tämän lapasen joskus aiemminkin...

Kun tilaa naapurilta lapaset, on apu lähellä, kun parista tulee pariton! Yksi lapanen hukkui, ja minulle esitettiin kaino pyyntö neuloa uusi. Pari malliksi: mitenkäs sen nyt teinkään... Onneksi näitä pieniä lapasia neuloo parista kerästä useammankin.

Uusi ja melkein uusi vierekkäin!

Naapuriapua

Naapurintytöt tarvitsivat lapasia ja minä piristävää projektia kaikkien ikuisuus-ufojen keskelle. Langat kokotoiveineen (lasten nimet sensuroitu lapasilla!) toimitettiin ovelle ja minä ryhdyin neulomaan Novitan kokotaulukot ohjenuoranani (Nallelle ja 7 veljekselle).

Kirjavat on neulottu Novitan Nallesta, vihreä-vaaleanpunaiset Kotikullan Sukkalangasta. Jälkimmäisten kohdalla noudatin Novitan 7 veljekselle ohjeistamia silmukkamääriä ja mittoja.

Kirjavat (koko 130cm) neuloin onnessani melko pikaisesti melkein-valmiiksi. Samalla fiilistelin, että onpa ihanaa vaan neuloa, yhdellä langalla ilman mitään pintaneulekommervenkkejä. Liekö vauhtisokeus iskenyt, sillä peukaloita tehdessäni huomasin lapasten olevan erilaiset keskenään, ärh! Joku lisäys oli jäänyt peukalokiilasta puuttumaan, eivätkä kerrosmäärätkään varren ja peukalon välissä täsmänneet. Nielin ylpeyteni kuin aikuinen konsanaan ja totesin, että eipä sitä käytössä huomaa.

Pienempiin (110 cm) keksin kuvion ja totesin, että turha ryhtyä sen kummemmin suunnittelemaan ja spekuloimaan kerroksia (kuten saattaisin helposti tehdä). Raidat osuivat lapaseen kivasti, sanoisinko jopa itsetuntoani laastaroiden, että täydellisesti.

Varren raitoja olisi voinut ehkä leventää hiukan? Kuvio istuu ihan kivasti peukalokiiloihinkin.

Palkaksi sain loput langat. Edellisestä avusta (toppahousujen henkseleiden lyhentäminen :)) saatu palkkio kantoi kyllä vielä lapasiinkin saakka!

NAPPEJA! Näistä saattaa joskus tulla taulu, sillä ei näitä kai raaski tästä irrottaakaan..!