Kevät ja Kädentaitomessut

Maaliskuu tuli, ja nyt on kevät! Oikaisin kevätkylvöjen yli ja virkkasin kukat jo kukkimaan. Löysin kirjastosta Caitlin Sainion 100 virkattua pitsikukkaa viikon laina-ajalla.

Viikonloppuna piti siis testata kaikki kiinnostavat kukat. Keräsin kaikki puuvillalangat yhteen ja selasin kirjan läpi koukku kädessä.

Oli ihan kivoja kukkia ja lehtiä, tosin en tiedä, mitä näille keksisi. Päättely saa jäädä hamaan tulevaisuuteen.

Sunnuntaiaamuna tajusin, että Kädentaitomessut on tänä viikonloppuna. Koska olin kerrankin (vai vihdoinkin, kiitos pidentyneiden päivien?) pirteä, lähdin lanka-apajille! Tulin tilanneeksi Suuren Käsityölehden (ku halvalla sai) ja sain kasan lehtiä tiskiltä mukaani. Ostin ohjeen aivan ihanaan villatakkiin. Se tuntui vähän hassulta, sillä onhan internet pullollaan ohjeita. Tunnen olevani vähän huono vain löytämään sopivia, ja runsaudenpula vaivaa. Tämä Autumnal Cardigan neulotaan minulle entuudestaan tuntemattomasta Berrocon Ultra Alpaca Light -langasta. Vilkaistuani langan värivalikoimaa netistä vesi herahti kielelle! Seuraavaksi on löydettävä sopiva nettilankakauppa, josta saan tilattua langat (suosituksia otetaan vastaan).

Tilaajalahjaksi sain kauan kaivatut kangassakset sekä lankasakset. Ostin myös virkkuukoukun (kukkia tehdessäni ei tarvikelaatikosta löytynyt kolmosen koukkua) ja tuommoisen puikottimen, jolla voi lukita karkailevat silmukat sukkapuikoille vaikka kuljetuksen ajaksi.

Olen jo pidempään kaivannut kaveria eräälle Jitterbug-langalle, jotta pääsisin aloittamaan leftie-huivia. Se on niin hassun tiheäkierteistä lankaa, etten ole kelpuuttanut mitään vastaan tullutta erimerkkistä lankaa, eikä sopivaa sävyäkään ole löytynyt. Titityy myi Jitterbugia, ja sieltähän se sopiva, kauniin vihreä kaveri löytyi! Lopuksi palasin vielä takaisin hypistelemään Titityyn ja Kerän ihanuuksia, ja mukaani vänkäsi vielä kaunis turkoosinsininen The Uncommon Threadin merinolanka, jonka näin nelottuna pipona päässäni. Inhoan pipojen neulomista, joten voi olla, että tämä projekti viettää jonkin aikaa to do -listalla.

Vaan onneksi nyt on kevät, eikä uutta pipoa kaivata muutamaan kuukauteen! Neulatyynykin alkaa toivottavasti taas versoa aktiivisempaa elämää!

Ohje: askartele nauhalaudat

Nauhalautakurssin inspiroimana askartelin itselleni nauhalaudat. Myönnettäköön, että tämä olisi jäänyt muuten ehkä väliin, mutta minulla sattui olemaan askarteluarkistossa täydellisen kokoisia ja muotoisia pahvinpaloja. Nauhalaudat voi kuitenkin leikata esimerkiksi maito- tai mehutölkistä. Sen vaiheen onnistuin nyt itse hyppäämään yli.

Tarvitset: Tukevahkoa pahvia, kynän, harpin, viivoittimen, sakset, (nuppi)neulan, rei'ittimen, kolme eriväristä tussia

Tee näin:
Leikkaa pahvista neliön mallisia paloja, sivun pituus 6-7 cm (näiden omieni koko on 7x7 cm).

Vedä yhteen palaan viivoittimella viivat kulmasta kulmaan. Laita harppi pahvin keskelle syntyneeseen rastiin ja vedä pahville ympyrä, jonka kehä ulottuu palan sivuille.

Ympyrän ja viivojen leikkauspisteet kertovat, missä reikien keskipisteiden tulisi olla. Itse käytin tätä yhtä palaa mallina. Pistelin siihen reiät tuolla pitsinnypläyksessä käytetyllä pistelimellä (heh, keksin nimen just!), mutta tämän voisi varmaan pieneen määrään jaksaa tehdä neulalla tai nuppineulalla. Toinen vaihtoehto on tehdä jonkinmoinen sabluuna, jonka avulla voi merkata kynällä reikien paikat. (Tai sitten heittää ne reiät näppituntumalla suunnilleen oikealle kohdalle... Helpottaa kuitenkin hommaa jonkin verran, jos reiät ovat suunnilleen samoilla kohdilla.)

Rei'ittimellä leikataan reiät joka kulmaan. Kun pohjan irrottaa ja rei'ittimen kääntää ylösalaisin, näkee, mihin kohtaan tökätä reikä.

Tein lautoja 20 kpl.

Kulmat voi merkata kirjaimin (huomioi oikea järjestys!). Mielestäni helpompaa on kuitenkin merkata kulmat värein, joten väritin ne samoilla väreillä kuin lainassa olleet vanerilaudat. Valitsin vain söpömmät sävyt, haa!

Pidä huoli, että värität myös reunat. Maitotölkki on sen verran ohutta, että tämä saattaa olla haastavaa. Tai sitten ei, vaikea mennä sanomaan, kun ei ole kokeillut. Joka tapauksessa tämä auttaa pitämään laudat oikessa järjestyksessä, kun värit näkee kutoessakin.

Laudat in action, toimii!

Tätä kirjoittaessani muistelin joitain vinkkejä, jotka tarttuivat mieleen selatessani Maikki Kariston kirjaa Lautanauhat – suunnittelu ja kutominen (Tammi, 2010).